Vegaani syö värikkäästi ja edukkaasti!

torin antimia
Kotimaisten tomskujen kilohinta oli tänään 1,90 euroa.

Turun tori.<3 Ostin tänään kilon mansikoita, jättikurkun, kesäkurpitsan, parsakaalin, pussillisen kotimaisia tomaatteja, parsanipun, kotimaisen salaattipussin ja muutaman banaanin ja selvisin noin kymmenellä eurolla.

toriruokaa
Yksinkertaista ja todella hyvää.

Toissapäivänä ostin torilta viitosella kassillisen tuoretta ruokaa, muun muassa hervottoman ison pussin herkkusieniä ja erivärisiä paprikoita. Niitä on nyt käytetty kolmessa eri ateriassa, tänään vihanneshöystössä Eldoradon kasvisnuudelien ja Sevanin hummuksen kera. Eilen tein Plantin yrttikaurakermaan sieni-tomaattipastaa ja toisella pääaterialla paistoin sieniä (myöskin torilta ostettujen) perunoiden kavereiksi. Lisäprotskua ja -potkua annokseen toi Nagelin luomuhummus ja muutama pähkinä. Yksinkertaista, mutta tosi hyvää.

muumikippa
Tämä kuppi tiivistää aika hyvin fiilikseni tänään, kun tuoreita vihanneksia sai niin edullisesti. ❤

Yllä välipala ennen eilistä työkeikkaa, eli Yosan kaurajogurtti ja kahvia Oatlyn iKaffella. On erityisen kivaa, että Yosat tehdään ihan lähellä, Kaarinassa.

Syöjänä sekä pihistän, että panostan. Panostan tukemalla kaikin puolin mahtavia pienyrittäjiä, kuten Vegekauppaa ja ostamalla sieltä usein luomulaatuisia levitteitä, pähkinävoilaatuja ja ylipäätään herkkupuolen antimia, kuten vegejäätelöä ja suolaista naposteltavaa. Koen myös, että Vegekauppa on esimerkiksi muita spessuliikkeitä, kuten Ruohonjuuren liikkeitä, edullisempi. Ja koska kaikki siellä on vegaanista, on siellä helppo tehdä ostoksia.

fineli
En voinut tänään vastustaa tätä Finelin kahvipannua kirpparilla. Hän saa uuden elämän pakuriteen keittäjänä.

Pihistän puolestaan ostamalla tuoreita herkkuja torilta ja joskus Lidlistä lähi-Prisman sijaan, suosin juuresten lisäksi talvikautena myös edukkaampia ja pitkään säilyviä pakastevihanneksia. Reko-lähiruokarinkien kautta on mahdollista saada tuoretta, kotimaista tavaraa kauppojen hintoja edullisemmin. Mieheni on mustikkamonsteri ja hän poimii meille aina pakkaset täyteen mustikoita. Kotimaisia pakastemansikoita tulee ostettua, mutta muuten on marjamussuttamisemme täysin ilmaista, koska mieheni on jaksanut suhmuroida lähimetsässä.<3 Sienestämme alkusyksystä vahveroita ja tatteja ja yleensä pakasteeseenkin jää jotain herkuteltavaa.

Onko teillä muilla samankaltaisia pihistys- ja panostustapoja ruuan suhteen?

Vintagelöytöjä Turun kirppareilta

lastenretroa
Tarjolla oli syötävän söpöjä lastenvaatteita. Näettekö tuon tulta syöksevän lohikäärmeen? En kestä. ❤

Rakastan kirpputoreja. Mieheni viihtyy kanssani kirppareilla, koska aina voi löytyä kunnostettavia työkaluja. Tätini (Ninnille terveisiä!) kuuluu myös kirpunpuremiin ja äidistänikin on viime vuosina kehkeytynyt orastava kirppistelijä. Ystävissäkin löytyy kirppishaukkaa. Rakastan sitä tunnetta, kun ei tiedä, mitä tulee löytämään. Teenkö löytöjä, onko kirpputorilla pelkkää kuoliaaksi kuivausrummutettua henkkamaukkaa vai kauniita, persoonallisia kapistuksia ja vaatteita? Kirppistelyssä viehättää moni asia: löytämisen riemu, ekohenkisyys, erikoiset löydöt ja uutta huokeammat hinnat.

Etsin kirppiksiltä niin suloista vintagekamaa kuin rokki- ja goottihenkisiä juttuja. Kirjoja, koruja, sisustusesineitä ja vaatteita. Valitsen useammin itsepalvelukirpputorin kuin ketjukirppiksen, koska ainakin UFF:illa ja Fidalla on nykyisin mielestäni usein liian kova hintataso. Niissä hinnat ovat usein jo antikvariaatti- tai second hand-boutique-tasoa, eikä se mielestäni enää ole kirppiskulttuurille ja kierrätysidealle hyväksi. Eikä tykkää kukkarokaan. Punaisen ristin Konttikirppiksellä ja Ekotoreilla puolestaan viihdyn kyllä yhä!

Itsepalvelukirppisten välillä on valtavia eroja, niin tavaran laadussa kuin hinnoissa. Oikein surkuhupaisia esimerkkejä tavaroiden kauhugalleriasta bongaan itse Paskat Kirppislöydöt-blogista. Jos haluaa hirnua oikein oudoille kirppistavaroille ja/tai täysin kahjolle hinnoittelulle, kannattaa suunnata sinne huutonauramaan.

retroa
Tällaisille hyllyille jäin kopeloimaan kippoja. Ruusupurkkeja, Sarviksen muovia, vanhoja eripari-arabioita, peltitarjottimia. Ihana kuvioiden sekamelska.

Mutta nyt tuoreimman kirppiskierrokseni löytöjä. Kävin Hassisen kirpputorilla ja Linkkikirppiksellä. Tällä kertaa katseeni hakeutui selkeästi vintage- ja retro-osastolle. Kuvioita, itsetehtyä, hippiä, höppänää, söpöä, nostalgiaa. Edellisillä kerroilla bongattavina ovat olleet Cersei Lannister-henkiset korut, rokkivaatteet ja oudot kangaskassit.

retrokuppi
Nostalgiaa. Näistä juotiin pienenä kaakaota. Hintaa oli 2,20. Ei paha.

Muistatteko te 70- ja 80-luvulla syntyneet näitä Arcopalin painavia, isokorvaisia mukeja? Muistan, että itse join pellemukista. Veljeni vaali aikuisikään asti mäyräkoirakuppiaan, mutta käviköhän sille sitten köpelösti? Nyt hän saa joka tapauksessa virtahepokupin!

kalenteripyyhe
Kissoja ja pupujusseja ja kukkia. Sokerihattarasöpöä.

Ostan silloin tällöin keittiöpyyhkeiksi vanhoja kalenteripyyhkeitä. Tämä on mielestäni aivan erinomaisen übersöpö. Olen ollut 11-vuotias, kun tämä on ollut ajankohtainen. Tämä on niin väreiltään kuin kuva-aiheeltaan supernostalginen. Jotenkin myös vegebloggaajalle erityisen sopiva?

kold
Hiukan on kulumaa, mutta käyttöesineelle se sallittakoon.

Tämä pähkinöille tai kuivatuille marjoille sopiva Erik Koldin pikkuinen muovipurkki lähti myös mukaani. Tanskalaisuutta iloisimmillaan, muutamalla eurolla.

mummotäkki
Ruutuja näkyy livenä vielä enemmän. Irtokarkkipussi ja shakkimatti.

Katsokaa nyt tätä ruututäkkiä. Joku on itse tehnyt tämän. Monta tuntia duunia. Täkki ja sen ruudut ovat tavallista pienempiä. Ihastuin ikihyviksi. Hinta taisi olla noin kahdeksan egumeenia, mikä on mielestäni vanhemmasta käsityöstä todella edukas hinta. Pesin villaohjelmassa ja hyvä tuli. Kohta Batman pääsee levittelemään tanakkuuttaan tämän päälle.

kortteja
Kaisaliisa päälle ja eikun kaffettelemaan. Huomaatteko Pillin ja Pullan ja Batmanin pöyheämmän doppelgängerin?

Ostan kirppareilta kirjojen lisäksi kortteja. Niin oikeasti vanhoja kuin uustuotantoa. Kirpparilla oli muun muassa räävittömiä Irwin Goodman-kortteja ja Wanhoja, Korskeita Tervehdyksiä. Äidille ja anopille lähtevät äitienpäivänä kunnon, käyttämättömät vintagekortit. Näissä on niin mahtavat, ellaerosmaiset helkkyös-välkkyös-tekstitkin. Löytyi myös esimerkiksi Pupu Tupunaa ja Pekka Töpöhäntää. Kortit maksoivat 50 senttiä tai euron, pari kappaleelta.

äidille
Äitienpäiväkortteja vuosimallia kyöstikallio.
Batman2
“Nuuf, nuuf, onko siellä jo mulle herkkuja?”

Olen vähän ongelmahamstraaja peltipurkkien kanssa. Keksin niille aina tehtäviä. Niissä voi säilyttää värikyniä, meikkejä, hiuspampuloita, mitä vain. Tässä ruusupurkissa asustavat jatkossa Batmanin herkkunapit.

poniaeikuulu
Konikapitalismia.

Ostin säästöpossun neljällä eurolla. Antaa ymmärtää, ettei Histamiinia ole kuulunut. 😀

Sellaisia tällä kertaa. Ostin myös miehelleni muun muassa työkaluja. Oli mielestäni onnistunut kierros. Aina välillä saa palata kotiin melkein tyhjin käsin, koska ei vaan löydy mitään itseä puhuttelevaa. Yleensä löydän juttuja parhaiten, kun virittäydyn tiettyyn tunnelmaan. Etsinkö nyt Morticia Addamsin kandelaabereita ja krimskramssuja, entisajan kansakoulun sisustusta, kasarilystiä, pohjoismaisia dekkareita vai tarvikkeita ikihipin keittiöön?

Minkälaisilla kirpputoreilla te viihdytte vai viihdyttekö ollenkaan? Minkälaisia juttuja ostatte?