Vinkkejä aloittelevalle vegaanille

Tämä postaus on ollut mielessäni jo tovin. Sopivasti yhdessä seuraamassani Facebook-ryhmässä eräs lakto-ovoilija myös kyseli tänään muilta neuvoja vegaaniseen ruokavalioon siirtymisestä. Ajattelin kirjoittaa blogipostaukseen omat vinkkini ja pohdintani, koska itsekin olen kohtuullisen tuore vegaani ja asiat ovat hyvin pääkupolissa muistissa ja koko ajan tarkastelussa.

image

Omalla kohdallani siirtyminen on näin jälkikäteen tarkasteltuna ollut usean vuoden matka. Punaiseen lihaan tai kanaan en ole koskenut lainkaan useampaan vuoteen, sitten olin kauan kala-kasvissyöjä, jonka jälkeen jonkin aikaa lakto-ovoilija. Maitotuotteista luovuin sen jälkeen, ja viimeisenä munista. Tämä järjestys oli itselleni jollain tavalla yllätys, koska uskoin juustoista luopumisen olevan vaikeinta, jos ihan makutottumuksista puhutaan. Se, että todella tajusi, miten järjettömiä ja elämää halveksuvia käytäntöjä munantuotannossa aivan yleisesti harjoitetaan, (esim. munijakanojen kukkopoikien kohtalo) viimeisteli homman.

Olin koko ajan lukenut, katsellut ja kuunnellut paljon ja tutustunut niin fiksuihin, kuin kahjoihin neuvoihin. Törmäsin sekä ystävällisiin ja supermahtaviin tyyppeihin, että ainakin omaan makuuni aivan liian dogmaattiseen menoon. Itse koen, että teet niin itsellesi, kuin koko vegaaniselle yhteisölle, palveluksen suhtautumalla asioihin maltilla. Sinä itse päätät, mihin vedät rajan. En tällä tietenkään tarkoita, että liityt vapaa-ajallasi ketunmetsästysklubiin ja samalla tituleeraat itseäsi vapaamieliseksi vegaaniksi, vaan, ettet ainakaan heti stressaannu jokaisesta eläinperäisestä E-koodista ja ettet uusherännäisenä kerro kaikille muille, miksi ja missä he toimivat väärin. Jos joku nimenomaan kysyy, niin asia on eri, sitten latu on aukaistu ja voit päästellä mäkäräisesi vähän vapaammin hiihtämään.;)

Minulla on ollut hyvä onni siinä mielessä, että mieheni on ollut todella kannustava ja ihana ruokavalioni suhteen, perheeni on ensimmäisten hermoilujen jälkeen suhtautunut asiaan aivan lunkisti ja ystävinä on jo aiemmasta vegaaneja ja vegetaristeja. Ja toki aikuisena muutenkin päättää ruokavaliostaan aivan itse, mutta on se silti kivempaa, kun tuetaan. En ole mielestäni (anteeksi suku ja ystävät ja muut, jos olen väärässä), ollut aivan kamala porkkanakultin julistaja, joten sekin on jeesinyt asioita, kun muut huomaavat, ettei tuo nyt sen kummempi juttu olekaan. En ole rakentanut soijatabernaakkelia, enkä ole huutamassa pää punaisena toisten perusmakkaroista yhteisen grillaushetken äärellä, vaan laitan grilliritilälle kasvisgrillerit ja täytetyt herkkusienet ja that’s it.

vegekauppashopping

Tulet luultavasti kohtaamaan kysymyksiä proteiinista, kalsiumista, jodista, B12-vitamiinista ja raudasta. Opettele perusasiat, jotta varmistat, että saat näitä kaikkia riittävästi, lisäksi sinulla on itselläsi mukavampi ja helpompi vastata mahdollisiin kysymyksiin. Sinun ei kuitenkaan tarvitse ajatella, että sinun tarvitsee vegaanina omata ravitsemusterapeutin koulutus ja tietää kaikkea aivan kaikesta. Eihän sitä kukaan vaadi sekasyöjiltäkään! Vegaaniliitolla on vinkkejä ruokavalion koostamiseen ja esimerkiksi Chocochilin ravitsemuspostausten avulla pääset hyvin alkuun.

Vegaanihaasteen reseptipankista löydät paljon erilaisia reseptejä, kuten myös talsimalla kirjastoon tai vaan netissä surffailemalla. Vegaanituotteet-sivustolta löydät rutkasti vegaanisia vaihtoehtoja, etsit sitten sopivaa kasvimaitoa kahviisi tai maidotonta suklaata. Kokeile uusia ruokia, mausta, matkaa makunystyröilläsi ja pidä hauskaa!

Facebook-vegaaniryhmiä löytyy myös vaikka millä mitalla. Viihdyn parhaiten vapaamielisissä ryhmissä, oli kyse sitten suomalaisesta tai kansainvälisestä jengistä. Etsi, liity ja siirry seuraavaan, jollei jonkin ryhmän meno tai keskustelukulttuuri miellytä. Samaten löydät Youtubesta vegaaneja laidasta laitaan. Riippuu omasta persoonastasi, mikä iskee sinuun. Itse pidän esimerkiksi Unnatural Veganista ja Kiera Rosesta, koska heillä on huumoria ja lempeyttä. Vaikka olenkin luomun ystävä, vältän kaikkein foliohattuisimpia tyyppejä myös blogeissa, Facebookissa ja Youtubessa. Eli jos joku alkaa puhumaan veganismista tai raakaruokailusta ratkaisuna kaikkeen leprasta kasvaimiin, niin nostan välittömästi kytkintä.

Aivan yleisenä neuvona sanoisin, että ole terveen kriittinen ja muodosta oma käsityksesi asioista. Veganismi ei ole syömishäiriö, ei autuaaksi tekevä, eikä muutenkaan ratkaisu kaikkeen. Mutta se voi olla perusfiksusti koostettu ruokavalio/elämäntapa, jonka avulla vähennät eläinten kärsimystä ja hyvin todennäköisesti myös pienennät tuntuvasti hiilijalanjälkeäsi. Kun tiedostat tämän ja keskityt suuriin linjoihin, on sinulla varmasti hyvä peruslähtökohta, josta voit ryhtyä rakentamaan oman elämäsi vegepalapeliä. Tsemppiä ja rutkasti! 🙂

 

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s