Mitä se kasviskahjo oikein syö?

 

falafelainekset
Lähi-idän lahja vegeilijöille, falafel ❤

Sanottakoon heti alkuun, ettei tästä blogista ole millään muotoa tarkoitus tehdä ravitsemusblogia. Niitä on niin fiksuja kuin täysin pähkähulluja, joka tapauksessa aivan pilvin pimein, olit sitten minkä sortin fennopaleovegeraakaruokailija tahansa. Ensinnäkin, kokisin asian aivan äärettömän tylsänä bloggailuaiheena ja toisekseen, asiasta ovat kirjoittaneet paljon minua tässä asiassa valveutuneemmat henkilöt. Koen kuitenkin, että vegeily on kannustanut ja myös pakottanut ottamaan ravintoasioista enemmän selville. Joitain vitamiineja ja mineraaleja saat yleisesti ottaen vegaanina enemmän, toisia taas vähemmän. Erityisesti B12-vitamiinin riittävästä saannista tulee huolehtia, itse napsin omani purkista.

Suurimman osan safkoistani ostan peruskaupasta; Prismasta, K-marketista tai Lidlistä. Kaapeistamme löytyy käytännössä aina soija- tai kauramaitoa, hummusta, banaaneja, babypinaattia, margariinia, omenoita, kaura- tai ruisleipää, KAHVIA, kotimaisia (pakaste)marjoja, puuroaineksia, soijajogurttia, tofua (esim. vegenakkeina tai kimpaleena), tölkkipapuja, lehtikaalia, rypsiöljyä, kaakaojauhetta, cashew- tai maapähkinävoita, sitrushedelmiä, erilaisia sipuleita, taateleita, falafel-aineksia, kikherneitä, kaikenlaisia pähkinöitä ja siemeniä, avokadoa ja tomaatteja. Jos kaipaan jotain erikoisempaa, multivitamiineja tai muuten vaan vaihtelua, käväisen Vegekaupassa ostoksilla. Vegekaupasta saa muun muassa Nagelin hummusta, joka on ihan voimasanallisen hyvää.

Alla kuvallinen ruokapäiväkirja yhdeltä sattumanvaraiselta päivältä. Tämän ei ole tarkoitus olla vegaaniruokailun malliesimerkki, vaan yksi pieni voyeristinen katsaus yhteen päivään yhden vegeilijän elämässä. Tästä päivästä uupuu poikkeuksellisesti varsinainen päivällinen, vaikka yleensä syön sekä lounaan että päivällisen. Välillä syön jopa superterveellisesti, kun taas aina välillä yllätät minut lapioimasta vegejätskiä naamaan, lusikka sorkassa ja suu muikeana, luultavasti bingewatchaten Netflixistä jotain mahtisarjaa. Yleisesti ottaen syön kuitenkin vegaanina selkeästi vähemmän karkkeja ja muita herkkuja kuin aiemmin ja suorastaan kuitusyöpöttelen entiseen nähden. Teen myös enemmän ruokaa itse kotona verrattuna sekasyöjäaikoihini.

Ensiksi aamiainen. Olen aamiaisihmisiä. Herään aina sen verran aikaisemmin, ettei sen kanssa tule hikihoppu, koska silloin yleensä leppoisasta itsestäni saattaa sukeutua fallos-otsainen kerberoskoira. Ja koska en ole niitä ihmisiä, jotka päästävät fallos-otsaisen kerberoskoiransa muiden ihmisten kimppuun, kärsin lähinnä itse kerberoskoiraolotilasta, eikä se ole mitenkään kivaa. Joten aamukahvi juodaan aina rauhassa. 🙂

aamiainen2
Taustalla näkyvä kirppismaitokannulehmä huutaa Braveheart-tyyliin FREEDOM!!!

Aamiaisen sisältö: Karpalocashew-leipäviipale Wilmersburgerin vegecheddarilla ja tomaatilla, suorastaan pisamainen banaaninpuolikas, Alpron vaniljasoijajogurttia kotimaisilla pakastemarjoilla, multivitamiinitabletti ja puolitoista kuppia kahvia vaniljasoijamaidolla.

Lounaaksi söin rypsiöljyssä paistettuja falafelejä (tehty Peijon luomujauhesekoituksesta, jossa on kikherneitä melkein 90%), yrttiperunamuussia, hiukan tomaattisipulikastiketta, reippaasti babypinaattia, kurkkua ja hummusta. Jälkkäriksi vedin jättikupin kahvia, taas vaniljasoijamaidolla kera muutaman tuoreen taatelin.

lounas
Makunystyröideni puolesta voisin elää hummuksella. Nagelin hummus on mielestäni parasta, Sevanin hummukset tulevat hyvänä kakkosena, erityisesti uutuusmaku valkosipuli on herkullinen. Lidlin hummuskin on yllättävän jees.

Iltapäivällä join kahvilassa mango-mansikka-ananas-smoothien ja napsin kotiin tultuani kourallisen cashew-pähkinöitä.

smoothie
Kauppakeskuksen hörpsyteltävän herkullinen smoothie.

Iltapalaksi söin pari kaurasämpylää, joiden päälle laitoin hummusta, herbamarea ja kurkkua. Lisäksi vähän Provamelin maustamatonta luomusoijajogurttia pakastemustikoiden, banaaninpuolikkaan ja muutaman kuivahedelmäpalan kera.

Kuten sanottu, on tämä vain esimerkkipäivä; ei esimerkillisin, muttei missään nimessä huonoinkaan. On ollut ilahduttavaa huomata, kuinka kasvispohjaiset vaihtoehdot runsastuvat kauppojen hyllyillä. Minulla on nykyään kolme kahvi”maito”lemppariakin, yksi manteli-, toinen soija-, ja kolmas kaurapohjaisena. Toki tuotteiden saatavuus vaihtelee kaupoittain ja paikkakunnittain, mutta pärjään mainiosti vegenä niin Turussa kuin Kemiössäkin.

Loppukevennyksenä, sarjassamme asiasta kukkaruukkuun, haluan näyttää teille nämä Nikkotakon korvakorut. En vaan kyennyt vastustamaan Heitä. Jos katsotte Heitä silmiin, ymmärrätte kyllä miksi.

Nikkotakkokisut
Mustan kissan tango, tango, tango! Mustan kissan tango, se ikioma on!
Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s